Hallitusohjelma: miten rikollisuutta ehkäistään?

Asiantuntija neuvoo lakiasioissa, pöydällä on kirjoja ja pöydän ympärillä kolme ihmistä

Rikollisuuden ehkäisy on yksi näkyvä teema Orpon hallituksen hallitusohjelmassa. Ohjelmassa on rikollisuuden ehkäisyn näkökulmasta monia positiivisia asioita, mutta myös paljon tavoitteen kanssa ristiriidassa olevia toimenpide-ehdotuksia.

Hallituksen esittämät uudistukset ovat pääosin pistemäisiä, yksittäisiä uudistuksia. Monet ehdotetuista uudistuksista lisäävät vankien määrää vankiloissa ja hankaloittavat rikosseuraamusjärjestelmää. Pistemäisten uudistusten sijaan kannattaisi kiinnittää huomiota seuraamusjärjestelmän lainsäädännön kokonaisuudistukseen, mikä on laitettu vireille jo edellisellä hallituskaudella.

Jos  uudistuksia kuitenkin edistetään, on uusintarikollisuuden ehkäisemisen näkökulmasta äärimmäisen tärkeää, että kuntouttavaa työtä ja osaavaa henkilökuntaa vankiloissa lisätään huomattavasti, jotta rikosseuraamusasiakkaat saavat tarvitsemansa tuen, yhteiskuntaan palaaminen onnistuu ja yleinen turvallisuus lisääntyy.

Haluamme nostaa esiin joitakin asioita ja toimenpiteitä, joilla on vaikutusta rikoskierteiden katkaisemiseen ja jotka vaikuttavat hallituksen tavoitteisiin uusintarikollisuuden vähentämiseksi ja yleisen turvallisuuden parantamiseksi.

Nuorten rikollisuus

On hienoa, että nuoret ja moniammatillinen yhteistyö nuorisorikollisuuden ehkäisemiseksi on otettu ohjelmassa laajalti huomioon. Kuitenkin nuorista puhuttaessa on tärkeää, ettei rikosoikeudellista ikärajaa lasketa nykyisestään. Alaikäiset, etenkään alle 15-vuotiaat, eivät kuulu vankilaan. Moniammatilliset ja riittävät kuntouttavat toimenpiteet tulee järjestää siviilissä. Myös riittävän pitkä jälkihuolto on tärkeä ja kriittinen lastensuojelun asiakkaille, joita rikoksilla oireilevat nuoret hyvin usein ovat.

Alaikäisten kohdalla tulee rangaistusten sijaan ensisijaisesti etsiä muita keinoja vaikuttaa rikollisuuteen ja uusintarikollisuuteen. Jälkihuollon ikärajaa ei pidä laskea.

Päihderiippuvaisten ja seksuaalirikoksiin syyllistyneiden kuntoutus vankiloissa

Ohjelmassa mainitaan tavoitteeksi lisätä päihdekuntoutusta vankiloissa, mikä on lähtökohtaisesti erittäin kannatettavaa. On kuitenkin vaikea nähdä, miten olemassa olevia resursseja voidaan kohdentaa päihdekuntoutukseen, kun kuntouttavaa henkilöstöä ei ole vankiloissa riittävästi.

Tervetullutta on hallituksen tavoite lisätä moniammatillista resurssia seksuaalirikoksen tehneiden kuntoutukseen, etenkin tilanteessa, jossa lainsäädännön muutos tekee sen, että seksuaalirikosten tehneiden määrä vankiloissa vääjäämättä kasvaa.

Jotta tarvittavaa kuntoutusta voidaan toteuttaa, tulee erityisesti kuntouttavan henkilöstön määrää ja henkilöstön osaamista lisätä vankiloissa huomattavasti.

Tukien leikkaukset

Hallituksen suunnittelemat työttömyysturvan, perustoimeentulotuen ja asumistuen leikkaukset kohdistuvat suoraan rikosseuraamusasiakkaisiin, jotka hyvin usein ovat kaikkein heikoimmassa asemassa yhteiskunnassa.  Niin kauan kuin vankiloissa ei ole tarpeeksi resursseja koulutukseen, kuntoutukseen ja työkyvyn arviointiin / työllistymisen tukemiseen, on hyvin todennäköistä, että ihminen vapautuu vankilasta tukien varaan. Sosiaalietuuksien leikkaukset vaikeuttavat entisestään vankilasta vapautuvien tilannetta, ja uusintarikollisuuden todennäköisyys kasvaa entisestään.

Vankiloissa tulee lisätä resurssia kuntoutukseen, koulutukseen ja työkyyn arviointiin etenkin pitkäaikaisvankien kohdalla. Keskeisiä sosiaalietuuksia tai sosiaalietuuksia ei tule leikata.

Varmuusvankeus ja väkivaltariskin arviointi

Hallitusohjelmassa mainitaan, että hallitus etsii välittömästi ratkaisuja, joilla varmistetaan, etteivät yhteiskunnalle ja muiden turvallisuudelle vaarallisimmat vangit vapaudu, sekä otetaan käyttöön varmuusvankeus. Väkivaltariskin arviointia kehitetään ja sen merkitystä osana vangin vapauttamisharkintaa vahvistetaan.

Väkivaltariskien arviointia kehitettäessä, painopisteen tulee olla tuomion alussa ja sen tekemiseen tulee osoittaa riittävät resurssit.  

Avolaitoskriteerien ja poistumislupien kiristykset

Avolaitoskriteerien ja poistumislupien mahdolliset kiritykset heikentävät asteittaista vapautumista, jonka on todettu edistävän yhteiskuntaan sopeutumista huomattavasti. Avolaitoksiin siirtymistä vaikeuttamalla ei edistetä vapautuvan vangin yhteiskuntaan sijoittumista. Etenkään kun tilastot eivät osoita, että avolaitoksista luvatta poistumiset olisivat erityisesti lisääntyneet.

Vangeilla on kokemustemme mukaan tälläkin hetkellä paljon vaikeuksia saada poistumislupia tärkeiden asioiden hoitamista ja esimerkiksi lapseen liittyviä tilaisuuksia varten. Jos kriteerejä edelleen kiristetään, asioiden hoitaminen ja perhesuhteiden ylläpitäminen vaikeutuvat entisestään. Etenkin läheissuhteiden ja tukiverkostojen on todettu oleva olennaista vapautuvan vangin yhteiskuntaa kiinnittymisessä.

Asteittaista vapautumista ei pidä hankaloittaa eikä poistumislupien kriteereitä kiristää entisestään.

Sakkovankimenettely

Hallitus aikoo toteuttaa sakkomenettelyn kokonaistarkastelun ja uudistuksen. Tavoitteena on mm. lisätä sakon muuntorangaistuksen käyttöä tilanteissa, joissa sakkoa ei saada perittyä.

Sakkovankeus on varattomuusrangaistus. sakon muuntorangaistusta suorittavat ovat pääasiassa vakavasti päihdeongelmaisia, vähävaraisia ja sairaita. Sakon muuntorangaistuksen lisääminen lisää vankien määrää, ja lisäksi vain osa sakkovangeista pääsee päihdekuntoutukseen, jolloin vankeusajan mahdollinen hyötyvaikutus päihderiippuvuuden näkökulmasta ei toteudu.

Emme kannata sakon muuntorangaistuksen käytön lisäämistä, koska se rankaisee köyhyydestä, lisää vankien määrää ja siten rasittaa koko järjestelmää.

Ensikertalaisuus

Ensikertalaisuussäädösten kiristäminen tarkoittaa suoritetun rangaistuksen pidentymistä monen kohdalla. Vanki, joka rikosta edeltäneiden viiden vuoden aikana ei ole suorittanut vankeusrangaistusta vankilassa, päästetään ehdonalaiseen vapauteen, kun rangaistuksesta on suoritettu puolet.  Nykyisellään vanki on ensikertalainen, jos hän ei ole suorittanut vankeusrangaistusta vankilassa rikosta edeltäneiden viiden vuoden aikana. Säännöstä on kiristetty 2019 kolmesta vuodesta viiteen vuoteen.

Säädösten kiristäminen ankaroittaa rangaistuksia ja tulee omalta osaltaan lisäämään vankien määrää vankiloissa.