Vangittujen vanhempien lapsilla on lisääntynyt riski mielenterveyden ongelmiin

Juhani Ikala (juhani.ikala a krits.fi), 4.11.2013

COPING (Children of Prisoners, Interventions & Mitigations to Strengthen Mental Health) oli vuosina 2010-2012 Ruotsissa, Saksassa, Romaniassa ja Britanniassa toteutettu EU-hanke. Se on ensimmäinen laaja eurooppalainen tutkimus vankien lapsista. Tutkimuksessa selvitettiin, mitä edellytyksiä lapsilla on käsitellä sellaista tilannetta, missä vanhempi vangitaan.

Mitä lapset tarvitsevat ja miten he tuntevat?
Lapsilla, joiden äiti tai isä on joutunut vankilaan, on lisääntynyt riski epäsosiaaliseen käyttäytymiseen. Leimautuminen, katkenneet kiintymyssuhteet, taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat sekä hoidon puute ovat yhteydessä mielenterveysongelmien riskiin lapsilla.

Lapset häpeävät ja kärsivät leimautumisesta, omanarvontunteen menetyksestä ja syrjinnän kokemuksista. Vankeusrangaistuksesta johtuva kiintymyssuhteen katkeaminen voi olla vaikea parantaa. Rakkaan perheenjäsenen fyysinen poissaolo mutta henkinen läsnäolo johtaa sekaannukseen ja epävarmuuteen. Lasten, joilla jompikumpi vanhemmista on vankilassa, täytyy oppia hyväksymään menetys, sopeutua ja saada takaisin identiteettinsä, löytää merkitystä kokemukseen ja tuntea toivoa.

Lapset tarvitsevat interventioita, jotka vastaavat heidän tarpeisiinsa ja vanhempia, jotka saavat riittävästi tukea yhteiskunnalta.

Poimintoja tutkimuksesta
Menetelminä käytettiin kyselylomaketta, johon vastasi 737 lasta ja heidän vanhempansa. Lisäksi tutkimuksessa haastateltiin lapsia ja heidän vanhempiaan sekä heidän kanssaan toimivia tahoja.

Lapsilla on huomattava avun- ja tuentarve, jos jompikumpi vanhemmista joutuu vankilaan. Ruotsalaiset lapset itse sanovat tarvitsevansa eniten henkistä tukea. Seuraavaksi eniten he tarvitsevat apua kouluun liittyvissä asioissa.

Vangittujen vanhempien lapsilla on yleisesti lisääntynyt riski mielenterveyden ongelmiin. Riski on huomattava lapsille kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa. Vanhemmat arvioivat, että vähintään 25 %:lla 11-vuotiaista ja sitä vanhemmista lapsista ja vähintään 21 %:lla alle 11-vuotiaista on selviä vaikeuksia tunteissa, keskittymiskyvyssä, käyttäytymisessä tai suhteissa muihin samanikäisiin.

Lapset ja heidän vanhempansa kertovat haastatteluissa lasten painajaisista, surusta, eroahdistuksesta ja huonosta itseluottamuksesta. He kertovat myös arkielämän raskaudesta, pitkistä tapaamismatkoista vangitun vanhemman luokse sekä huonoista ja hyvistä tapaamistiloista vankiloissa.

Emotionaaliset ongelmat ja tarve hallita niitä ovat näkyvin tarve ruotsalaisilla lapsilla. COPING-tutkimus osoittaa, että lasten ja heidän perheidensä tarpeet ja tarjotut interventiot eivät aina kohtaa. On tärkeää, että apu annetaan oikeaan aikaan. Lasten kontakti vangittuun vanhempaan on keskeistä tilanteen käsittelyssä. Ratkaisevaa voi olla esimerkiksi se, että lapsi saa käydä tapaamassa vanhempaansa heti pidätyksen jälkeen, jotta hän voi käsitellä tilannetta ja hänen kykynsä sietää tilannetta vahvistuu.

Toinen keskeinen tekijä, joka parantaa lapsen mahdollisuudessa käsitellä tilannetta, on huoltajan kyky tukea lasta. Vanhemmat sanovat, että he eivät tunne itseään valmistautuneiksi tukemaan lapsiaan heti pidätyksen tai myöskään vapautumisen jälkeen. Interventiot lapselle ja hänen vanhemmilleen täytyy räätälöidä niin, että ne ovat käytettävissä silloin, kun tarve on suurin.

Sidosryhmien haastattelut osoittavat, että lapset, joiden vanhempi on vankilassa, kärsivät monista haitallisista seurauksista. Sidosryhmillä oli myös useita ideoita, jotka myöhemmin liitettiin tutkimuksen suosituksiin. Suositukset sisältävät ehdotuksia parantaa perheen taloutta, helpottaa lasten arkielämää ja mahdollisuuksia tavata vangittuja vanhempiaan, emotionaalisesta tuesta lapsille ja vanhemmille sekä tiedon lisäämistä koko yhteiskunnalle.

Takaisin
Vankien lasten tarpeita käsiteltiin 4.11. Rangaistus lapsen silmin - seminaarissa Helsingissä. Tutkimuksen tuloksia esitteli Niina Koivumaa Bryggan-järjestöstä Ruotsista. Bryggan on vankiperheiden lapsia tukeva järjestö.

Seminaarissa sai ensiesityksen myös Metropolia Ammattikorkeakoulun elokuva- ja television koulutusohjelman opiskelijoiden tekemä räppivideo, jonka sanoitus on vangin tekemä.

Seminaarin järjesti Kriminaalihuollon tukisäätiö yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Rikosseuraamuslaitoksen kanssa.

Coping-tutkimus:
www.eurochips.org/images/1374138579.pdf

Lisätietoa:
Lapsi- ja perhetyön koordinaattori Tarja Sassi, Kriminaalihuollon tukisäätiö, puh. 050 4124 016, tarja.sassi a krits.fi
RLS-01
Seminaari kokosi Hotelli Arthurin juhlasalin täyteen. Tilaisuudesta ja sen esityksistä tehdään kooste Kritsin sivuille.
Seminaarin materiaaleja löydät jo tästä.
VERKKOVARAANI