Järjestöt: Kelan tarkennettava perustoimeentulotuen määritelmää yhteistaloudesta

Lotta Lehmusvaara (Lotta.Lehmusvaara a krits.fi), 7.3.2017

Osa asumispalveluissa asuvista henkilöistä on törmännyt määritelmäongelmaan sen jälkeen, kun perustoimeentulotuki vuoden alusta siirtyi Kelan hoidettavaksi.

Krits on yhdessä muiden järjestöjen kanssa lähettänyt Kelaan kirjelmän. Sen mukaan asumispalveluissa tai soluasunnoissa asuvat eivät elä yhteistaloudessa, joten Kelan tulisi tarkentaa yhteistalouden linjaustaan.

Alla 7.3. lähetetty kirjelmä kokonaisuudessaan:

Osa asumispalveluissa asuvista henkilöistä on törmännyt määritelmäongelmaan sen jälkeen, kun perustoimeentulotuki vuoden alusta siirtyi Kelan hoidettavaksi. Kelassa on paikoin tulkittu asumispalveluissa asuvien henkilöiden elävän yhteistaloudessa, jolloin heidän toimeentulotuen perusosansa suuruudeksi on laskettu 85 % yksinasuvan perusosasta.

Yhteistaloudessa asuvilla henkilöillä katsotaan olevan yhteinen ruokatalous ja yhteiset talouden käyttötavarat, jolloin heidän elinkustannuksensa ovat yksinasuvia pienemmät. Pyydämme Kelaa tarkastelemaan yhteistalouden linjausta tuetun asumisen palvelujen sekä soluasumisen osalta uudelleen.

Kelan toimeentulotukiohjeistukset eivät vastaa asumispalvelukentän nykytilaa. Ohjeistuksissa on erikseen mainittu ainoastaan palveluasuminen sekä asuntolat. Asuntoloita ei nykyisin juurikaan enää ole, eivätkä tuetun asumisen palvelut vastaa asuntola-asumista.

Tuetun asumisen palvelut on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat eri tasoista tukea tai ohjausta itsenäiseen asumiseen ja elämiseen elämäntilanteensa tai toimintakykynsä vuoksi. Tuen tarve voi liittyä esimerkiksi päihde- tai mielenterveysongelmaan, rikoskierteeseen tai lapsuudenkodista itsenäistymiseen. Tuetun asumisen palvelut saattavat olla esimerkiksi päihdehuollon tai psykiatrisen hoidon asumispalveluja, joissa tuki sisältää asumisen ja kuntoutuksen. Joissakin tapauksissa tuki voi olla jopa ympärivuorokautista ja sisältää ateriat. Asuminen voi olla vuokrasuhdeperustaista tai asiakasmaksuperustaista.

Tuetun asumisen palveluita voi tuottaa kunta itse tai hankkia ne ostopalveluina. Pääsääntöisesti ostopalvelut on kilpailutettu, minkä yhteydessä kunta on määritellyt, minkälaista palvelua se ostaa. Kilpailutuksessa menestyneiden palveluntuottajien kanssa tehdään yleensä puitesopimus. Asiakkaan hakiessa tukiasumispalvelua kunnassa arvioidaan hänen tuen tarpeensa. Palvelujen tarjonta vaihtelee kunnittain, joten asiakkaan kotikunta vaikuttaa myös siihen, minkälaisiin asumispalveluihin hänen on mahdollista päästä.

Kyse ei siis ole asiakkaan valinnanvapaudesta: asiakas ei itse päätä muuttaa yhteisasumiseksi tulkittaviin olosuhteisiin, vaan hän ottaa sen asunnon, jonka saa. Asukas ei valitse asuinkumppaneitaan eikä ole sopinut heidän kanssaan muuttavansa yhteistalouteen jakaakseen asumiskustannuksia.

Asukas ei myöskään voi vaikuttaa palveluntuottajan tarjoamaan asumispolkuun. Tarjottava asumispalvelu saattaa olla soluasunto tai siihen voi sisältyä soluasumisen jakso ennen omaan asuntoon pääsyä. Jälkimmäisessä tapauksessa soluasuminen on luonteeltaan tilapäistä: tavoitteena on, että asiakkaan kuntoutumisen myötä hän voi jatkossa asua itsenäisesti.

Kelan tulisi toimeentulotukipäätöstä ratkaistessaan huomioida hakijan asumismuoto. Tuetun asumisen yksikössä asuvien henkilöiden ei voida automaattisesti katsoa muodostavan yhteistaloutta, vaikka asuminen muistuttaisi soluasumista. Kela kertoo seuraavansa asuntomarkkinoita ja niiden vuokratasoa. Vastaavasti Kelan olisi syytä seurata myös, millaisia asumispalveluita eri puolella Suomea tarjotaan.

Vuokrasuhdepohjaisissa tuetun asumisen palveluissa asuville on tullut myös Kelalta kehotuksia muuttaa edullisempaan asuntoon. Vuokran maksukattoihin on Kelasiirron myötä tullut muutoksia: joissain kunnissa kohtuullisena pidettyjen asumismenojen summa on laskenut hiukan, toisissa noussut tai pysynyt ennallaan. Parinkympin muutoksen vuoksi asukkaalle on vuoden alusta voinut tulla kehotus hankkia edullisempi asunto.

Niissä kunnissa, joissa vuokrakatto on laskenut, on asukkaan omavastuuosuus vastaavasti kasvanut. Jos asiakkaalla ei ole tuloja, hän joutuu maksamaan toimeentulotukensa perusosasta asumiskulujen puuttuvan osan, eli yleisiin elinkustannuksiin tarkoitettu tulo vähenee. Tämä heikentää entisestään pienituloisten, heikossa yhteiskunnallisessa asemassa olevien ihmisten elämänlaatua. Heidän on hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta saada edullisempaa asuntoa muualta.

Mikäli asiakkaalla on luottohäiriömerkintä tai häätöjä, hänellä ei ole mahdollisuutta valita vuokramarkkinoilta haluamaansa asuntoa. Mikäli asiakas on ollut asunnottomana, tuetun asumisen palvelut ovat monesti ainoa mahdollisuus asunnon saamiseen ja yleisille vuokramarkkinoille etenemiseen.


Allekirjoittajat

Kriminaalihuollon tukisäätiö
Nuorisoasuntoliitto ry
Vailla Vakinaista Asuntoa ry
Espoon diakoniasäätiö
Silta-Valmennusyhdistys ry
Vapautuvien asumisen tuen verkosto (VAT)

Takaisin
VERKKOVARAANI