Tausta ja tarve

Rikosseuraamuksesta asunnottomana vapautuvat muodostavat palvelu- ja asuntojärjestelmälle ryhmän, jonka asuminen ja yhteiskuntaan integroituminen edellyttää usein monipuolisia tukitoimia.

Vankilasta vapautuvat asunnottomat kuuluvat huono-osaisimpiin asunnottomiin. Heidän kohdallaan asunnottomuuden pitkittymiseen vaikuttavat olennaisella tavalla erilaiset sosiaaliset ja terveydelliset tekijät.

Esimerkiksi vuoden 2010 aikana Espoon, Helsingin ja Vantaan alueella vapautui yhteensä 1586 vankia, joista sakko- tai tutkintavankeja oli 709 ja loput vankeusvankeja. Näistä vapautuvista vangeista 229:llä oli koettu tarve järjestää asunto. Todellisuudessa asunnottomien määrän arvioidaan olevan suurempi.

Asunnottomuuden taustalla on usein vaikeita päihde- ja/tai mielenterveysongelmia sekä erilaisia somaattisia sairauksia. Vankien terveyttä koskevan tutkimuksen mukaan 88 %:lla voidaan todeta jokin elämänaikainen päihdehäiriö, ja 67 %lla jokin persoonallisuushäiriö.

Vankilan ulkopuolella 30 %:n arvioitiin olevan alentuneesti työkykyisiä ja liki 18 %:n täysin työkyvyttömiä. Työttömänä ennen vankeusrangaistusta oli ollut noin 63 %.

Asunnon saaminen rikosseuraamuksesta vapauduttaessa on usein vaikeaa asumishistoriaan liittyvien velkarästien, luottotietomerkintöjen sekä vankilataustan vuoksi. Rikosseuraamuksesta vapautuminen on jo itsessään iso muutos, jonka lisäksi erilaiset elämänhallinnan vaikeudet tekevät itsenäisestä asumisesta usein liian vaativaa.

Tuettu asuminen voi toimia hyvänä tukena tällaisessa elämäntilanteessa ja suunnata siviilielämää kuntoutumisen kautta rikoksettomaan ja päihteettömään arkeen. Kriminaalihuollon tukisäätiö on rikosseuraamusalaa tunteva toimija siviilissä, joka haluaa toiminnallaan tukea kuntouttavaa kriminaalihuoltotyötä.

Osana muuta jälkihuoltotoimintaansa säätiö tarjoaa tuettua asumista rikosseuraamuksesta asunnottomana vapautuville.

VERKKOVARAANI