SAUMA-hankkeen toimintaa 2013-2016

SAUMA-hankkeessa kokeiltiin jälkisovittelua vakavissa rikoksissa.

2016


Viimeisen toimintavuoden tavoitteena oli koota saadut kokemukset yhteen esimerkiksi sovittelukohtaamisista ja vankien ryhmätoiminnasta. Vakavien rikosten mallinnusta kehitettiin edelleen ja yhteistyö Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa käynnistyi toiminnan vakinaistamiseksi.

Vakavien rikosten sovittelun päätösseminaari 19.10. keräsi noin 90 hankkeesta kiinnostunutta kuulijaa Sokos Hotel Torniin Tampereelle. Paikalla oli edustajia muun muassa Rikosseuraamuslaitoksen eri yksiköistä, sovittelutoimistoista, Rikosuhripäivystyksestä sekä eri järjestöistä.

Oikeusministeriön apulaisosastopäällikkö Aarne Kinnunen piti kannustavan avauspuheenvuoron liittyen restoratiiviseen oikeuteen, sovittelutoimintaan yleensä sekä erityisesti vakavien rikosten sovitteluun. Henrik Elonheimolta, joka on dosentti ja oikeustieteiden tohtori Turun yliopistosta, saatiin kuulla kattava paketti restoratiivisesta oikeudesta nivellettynä päivän teemaan.

Seminaarin pääpuhuja sovittelutoiminnan johtaja Antonio Buonatesta kertoi Belgian sovittelutoiminnasta ja sen haasteista. Hän korosti myös sitä miten tärkeää on, että rikoksen molemmat osapuolet saavat tietoa viranomaisilta prosessin eri vaiheissa. Tässä Belgiassa syyttäjillä on keskeinen rooli – toisin kuin Suomessa.

Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto toi esiin tuomionjälkeisen sovittelun tarpeita ja hyötyjä syyttäjän näkökulmasta Suomessa, mutta osapuolten informointiin heillä ei ole mahdollisuutta ”kohtaamisongelman vuoksi”. Sauma-hankkeen asiakkaiden aitoja kokemuksia jälkisovittelusta saatiin kuulla videon kautta sekä hankkeesta ja sen tavoitteiden toteutumisesta laajemminkin projektipäällikkö Arja Konttilan esityksessä.

Iltapäivän työpajoissa käytiin aktiivista keskustelua jälkisovittelusta eri näkökulmista: omaisten työpajaa veti Sanna Kalajanniska Huomasta, tekijöiden työpajaa Pertti Hakkarainen Helsingin vankilasta sekä sovittelun työpajaa Mari Kaltemaa-Uurtamo THL:stä ja Taru Herranen Pirkanmaan sovittelutoimistosta. Päivän puheenvuorot päätti kehittämispäällikkö Aune Flinck Terveyden ja hyvinvoinninlaitokselta tarkasteli mm. sitä, millä edellytyksillä vakavien rikosten sovittelu voisi tulla osaksi lakisääteistä rikossovittelua.

Yhteiskuva loppuseminaari 2016


2015


Jälkisovittelualoitteita oli huhtikuun loppuun mennessä tullut kaikkiaan noin 50, joista yksi henkirikoksen uhrin omaiselta. Sovittelukohtaamisia on ollut yhdeksän: neljä tekijän ja uhrin välistä, yksi omaisen ja tekijän välistä, kaksi vankien välistä ja kaksi perheenjäsenten välistä. Suuri osa aloitteista on edelleen kesken prosessien kestäessä keskimäärin kahdeksan kuukautta.

Oulun seudulla viime vuonna aloitettua verkostoyhteistyötä jatkettiin edelleen säännöllisten tapaamisten merkeissä. Myös Pirkanmaalla pidettiin ensimmäinen jälkisovitteluun liittyvä verkostokokous, jossa mukana olivat Sauma-hankkeen lisäksi Pirkanmaan sovittelutoimisto, Rikosuhripäivystys sekä Kriisikeskus Osviitta. Verkosto kokoontui seuraavan kerran syksyllä, jolloin mukaan liittyi seurakunta.

Toukokuussa aloitettiin myös uusi sovittelun valmennusryhmä Helsingissä. Tarkoitus oli järjestää syksyllä vielä toinen valmennusryhmä.

Uusia sovittelualoitteita tuli syksyn mittaan tasaisesti. Vuoden loppuun mennessä aloitteita tuli noin 70. Loppuvuonna järjestettiin kaksi kohtaamista omaisen ja tekijän välillä sekä yksi kohtaaminen uhrin ja tekijän välillä. Kaikkiaan kohtaamisia on vuoden loppuun mennessä järjestetty kaksitoista.

Syksyllä järjestettiin toinen restoratiiviseen oikeuteen pohjaava ryhmä vangeille. Tämä ryhmä vedettiin Kylmäkosken vankilassa lokakuussa. Ryhmistä saaduista kokemuksista kirjoitetaan raportti. Syksyn aikana Pirkanmaan verkosto kokoontui kaksi kertaa syventyen edelleen vakavien rikosten sovitteluun, prosessiin ja siitä saatuihin kokemuksiin. Myös Oulun seudulla pidettiin verkostokokous, jossa teemana oli uhrinäkökulma ja puhujana kävi Soili Poijula.



2014


Rikosten uhrien parissa toimivien järjestöjen kanssa yhteistyötä tiivistettiin erilaisten koulutusten ja palaverien muodossa. Esimerkiksi Rikosuhripäivystyksen kanssa sovittiin tukihenkilön käytön mahdollisuudesta vakavien rikosten sovittelussa, ja yhteistyötä tullaan jatkamaan ja tiivistämään edelleen ensi vuonna.

Oulun seudulla aloitettiin verkostoyhteistyö eri toimijoiden kanssa. Yhteistyöstä on alustavasti sovittu Kestilän, Pelson ja Oulun vankiloiden, Oulun yhdyskuntaseuraamustoimiston, KRIS Oulu ry:n, ViaVis–hankkeen sekä Pohjois-Suomen sovittelutoimiston kesken.

Ensimmäiset sovittelun valmennusryhmät järjestettiin kahdessa vankilassa. Ryhmiin osallistuneita oli yhteensä 12, joista osa oli halukkaita aloittamaan myös oman varsinaisen sovitteluprosessin.

Loppuvuodesta (11.11) projekti järjesti Vantaalla seminaarin ”Kuka kuulee rikoksen uhria?”. Seminaarin tavoitteena oli herättää keskustelua siitä, miten uhrinäkökulma saataisiin osaksi humaania ja rationaalista kriminaalipolitiikkaa. Puhujina oli muun muassa Päivi Honkatukia, Soili Poijula sekä Mervi Sarimo. Osallistujia oli hieman yli 70.


2013


Kriminaalihuollon tukisäätiössä alkoi vuonna 2013 nelivuotinen Sovittelun kokeilu vakavissa rikoksissa -projekti. Käytännössä toiminta lähti liikkeelle 14.5., jolloin psykologian tohtori Arja Konttila aloitti työnsä projektipäällikkönä.

Rikosten sovittelulla on vakiintunut ja vankka asema osana suomalaista rikosprosessia. Toiminnasta on säädetty lailla ja palvelu on kaikkien kansalaisten ulottuvilla. Sovittelussa on perinteisesti käsitelty sellaisia tekoja, joissa on voitu harkita kokonaan syyttämättäjättämistä tai tuomion lieventämistä sovittelun perusteella. Niin sanottuja vakavia rikoksia sovitteluun on ohjautunut vain poikkeuksellisesti.

Sovittelun kokeiluhankkeen päätavoite oli selvittää kartoituksen, kokeilun ja seurannan avulla vakaviin rikoksiin syyllistyneiden, heidän uhriensa ja/tai uhrien omaisten sovittelun tarpeet, hyödyt, mahdollisuudet ja rajat sekä haittoja ehkäisevät vaikutukset.

Hankkeen käynnistämisvaiheessa projektipäällikkö tiedotti asiasta mm. Rikosseuraamuslaitoksen yksiköille, järjestötoimijoille ja sovittelutoimistoille, etenkin niille, jotka ovat lähellä pilottivankiloiksi valittuja Riihimäen ja Kylmäkosken vankiloita.

Hankkeeseen valittiin myös sovittelija. YTM Airi Lindvall aloitti marraskuun alussa, ja seuraavaksi joukkoon liittyi vielä projektisuunnittelija, sosionomi (YAMK) Anna Helimo.

Ensimmäisiä yksittäisiä sovitteluun halukkaita oli jo ilmoittautunut vankiloista. Pilottivankiloihin päätettiin järjestää ryhmätoimintaa ja koulutusta vankiloiden henkilökunnalle.

Onnistuminen riippuu monista tekijöistä, eikä kaikkiin tapauksiin ole sopivaa kaavaa ole. Hankkeessa päätettiin, että mallinnetaan, kokeillaan ja arvioidaan sovittelun tarpeita ja toimintamalleja sekä kokemusten mukaan ehdotetaan toiminnan vakiinnuttamista.

Esimerkiksi Belgiassa on vakavien rikosten sovittelun kokeilun jälkeen päädytty käytäntöön, jossa sovittelu on mahdollista kaikille vangeille, ja kaikissa vankiloissa on sivutoiminen sovittelun koordinaattori, vaikka sovittelua tekee ulkopuolinen sovittelija. USA:ssa aloite sovitteluun voi tulla vain uhrilta tai uhrin omaiselta, Suomen kokeilussa myös vangilta.


9719-arja-konttila.jpg
Projektiipäällikkö Arja Konttila
”Tällä pilottiprojektilla haetaan Suomeen soveltuvaa mallia, jotta voisimme saada sellaisia hyviä kokemuksia ja tuloksia, joita ulkomailla on saatu vakavien rikosten sovittelusta, kuten uusintarikollisuuden väheneminen. Joka tapauksessa vakavien rikosten sovittelu antaa niin rikoksentekijälle kuin uhrille tai omaiselle uuden mahdollisuuden parempaan tulevaisuuteen”, painottaa Konttila.

SAUMA-hankkeen verkostokirje 2/2016
145KB, päivitetty 6.7.2016
Sauma-hankkeen verkostokirje 1 2016
142KB, päivitetty 14.3.2016
Sauma-hankkeen verkostokirje 2-2015
138KB, päivitetty 26.10.2015
SAUMA-hankkeen verkostokirje 1/2015
275KB, päivitetty 3.6.2015


Vakavien rikosten jälkisovitteluhanke toteutti vuodenvaihteessa 2014-2015 kyselyn, jonka tavoitteena oli selvittää yhteistyökumppaneiden näkemyksiä jälkisovittelusta sekä projektin kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Lue kyselyn tulosten yhteenveto tästä.
SAUMA Yhteistyokumppanit tiivistelma.pdf
108KB, päivitetty 11.2.2015

Suomessa kokeillaan vakavien rikosten jälkisovittelua. Jälkisovittelussa uhri ja rikoksentekijä tapaavat. Mitä hyötyä sovittelusta voi olla? Aamu-tv:ssä asiaa valotti projektipäällikkö Arja Konttila Kriminaalihuollon tukisäätiöstä.
Katso haastattelu YLE Areenasta













1097-sauma-logoteksti72.jpg
VERKKOVARAANI